Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Vieraskirja  1  2  > [ Kirjoita ]

Nimi: Nea

25.02.2015 20:22
Heräsin aamulla kello 8:30. Juoksin portaat alas, niin kuin yleensä. Otin leipälaatikosta paahtoleipää, ja laitoin leivänpaahtimeen. Juoksin portaat ylös, ja otin t-paidan, kukkakuvioisen hupparin ja ratsastushousut. *Bling* Leivät olivat pompahtaneet paahtimesta. Juoksin portaat alas taas. Otin leivät paahtimesta, otin jääkaapista voin, juuston ja makkaraa. Laitoin leivät valmiiksi ja laitoin tarvikkeet jääkaappiin, ja otin sieltä vadelmamehua. Söin aamupalan, ja hain ratsastussukat. Laitoin takin päälle, laitoin saappaat jalkaan ja lähdin pihalle. Otin potkukelkan ja lähdin tallille.

Hain riimunnarun, ja tällä kertaa Derrin. Talutin Derrin karsinaan, ja hain harjapussin. Harjasin Derrin kumisualla ja pehmeällä harjalla. Putsasin kaviot sitten kaviokoukulla. Sieltä tuli paljon likaa. Vein harjapussin pois, ja otin samalla satulan, ja satuloin Derrin. Derri pullisti, mutta sain sen hyvin. Sitten hain suitset, ja lämmitin ne. Kun suitset olivat lämpimät, niin suitsin Derrin. Talutin Derrin maneesiin. Nappasin tuolin mukaan.

Kiristin satulavyötä. Laitoin jalustimet oikean kokoiseksi, kun ne olivat liian pitkät. Nousin Derrin selkään, ja aloin ratsastamaan. En tehnyt tunnilla hirveästi mitään, kokeilin pohkeenväistöä. Se meni muuten hyvin, mutta Derri kompuroi. Rupesin ravaamaan. Se meni hyvin. Menin sitten laukkaa, se oli ihanaa! Kävelin loppukäynnit. Kävelin maneesin keskelle. Tulin pois selästä, ja talutin Derrin karsinaan.

Jatkuu. PS. Halusin pidentää tätä kertomalla miten tein leivät

Nimi: Nea

06.02.2015 18:38
Heräsin aamulla kello 4:30, tuntui niin kuin olisi yö, ulkona oli pimeää. Laitoin kellon herättämään 8:00. Ennen kun menin nukkumaan, kävin katsomassa onko muut heränneet.. Ei ollut. Lähdin takaisin sänkyyn. Nukuin, kunnes kelloni herätti. Otin minttupastillin, ja suu tuntui hyvin raikkaalta. Kävin pesemässä hampaat, ja lähdin pukemaan. Otin minun aivan uudet ratsastushousut, ratsastushousut ja paidan. Sitten menin syömään kinkkuvoileipää, ja ananasmehua. Harjasin hiukset. Otin tallihaalarit. Ne olivat pehmeät ja lämpöiset. Laitoin kumisaappaat, ja otin pussiin ratsastuskengät. Ajattelin ensin mennä pyörällä, mutta siinä oli renkaat tyhjät. Päätin siis ottaa potkukelkan. Tallille oli aika kova matka potkukelkalla, mutta ei voi mitään. Puolen tunnin päästä olin jo tallilla. Nappasin riimunnarun, ja lähdin hakemaan Peppiä. Kuten yleistä, Peppi seisoi portin edessä. Mutta onneksi, sain hänet helposti kiinni. Laitoin hänelle riimunnarun, ja lähdin taluttamaan sitä karsinaansa. Hain harjapussin, ja aloin harjaamaan. Otin kumisuan, ja aloin harjata likaa pois. Sitten otin pehmeän harjan, ja aloin harjaamaan. Rupesin selvittelemään Pepin hännästä ja harjasta takkuja ensi sormilla, ja sitten otin kamman, ja kampasin ne niin, että ei ollut enää takkuja. Lopuksi putsasin Pepin kaviot. Peppi ei meinannut ensin nostaa jalkaansa, mutta lopulta sain sen nostamaan niitä. Kun harjasin Pepin, olin yllättynyt, kuinka rauhallisesti se jaksoi seistä. Suitsin Pepin, ja laitoin satulan selkään. Peppi ei hievahtanutkaan. Talutin Pepin maneesiin, ja nousin selkään. Jalustimet oli juuri sopivat. Ajattelin mennä puomeja. Lähdin ensimmäiseksi käyntiä. Sen jälkeen menin ravissa puomeja. *Klops* Pepin jalka osui puomiin. Menimme 10 puomia. Sitten halusin koittaa pohkeenväistöä, kun kerran toisella tallilla sitä opettelin. Se ei sujunut minulta hyvin, muttei niin huonostikaan. Jälleen kerran halusin laukata, vaikka viime kerralla tipuin. Peppi alkoi haastavaksi. Voi ei, mitähän tästäkin tulee... Ajattelin mielessäni. Peppi yritti nykäistä ohjat pois, mutta annoin pohkeita. Peppi tajusi heti lopettaa. Onneksi! Loppu tunti sujui hyvin. Minulla oli todella hauskaa! Käänsin Pepin maneesin keskelle. Hyppäsin Pepin selästä alas, ja vein sen karsinaansa. Otin suitset pois, pesin ne ja vein paikoilleen. Otin satulan pois. Peppi oli vähän hikoillut. Hain harjapussin, ja harjasin samoilla harjoilla. Kumisualla, pehmeällä harjalla, kammalla, mutta tällä kertaa en kaviokoukulla. Peppi ravisteli päätään. Sitten Peppi hinkkasi päätään minua vasten.
-Voi Peppi! Olet vain nii suloinen! minä sanoin. Rakastan Peppiä! Otin riimunnarun, ja vein Pepin pois. Laitoin riimunnarun paikoilleen, ja lähdin hienolla lilalla potkukelkallani pois.

Loppu.

Vastaus:

Tarina oli kiva, kuvaileminen oli jo parempaa  Olisin kaivannut vielä kappaleen jakoja ja lisää pituutta tarinaan, eikä erillistä loppu sanaa tarvitse tarinan loppuun laittaa ( voit toki laittaa, jos haluat), lisää pituutta saat tarinaasi vaikka tekemällä tallitöitä, esim. karsinan siivousta, lattian lakaisua. Saat tarinastasi 75v€

Nimi: Nea

25.12.2014 16:18
Heräsin aamulla todella aikaisin. En ehtinyt edes katsoa kelloa. Hetken aikaa venyttelin, ja haukottelin. Laitoin aamutossut jalkaan, ja lähdin syömään. Aamupalaksi otin voileivän, omenan ja kaakaota. Kun olin syönyt, lähdin pukemaan. Otin lokarit, pitkähihaisen paidan ja puin ne. Ajattelin ottaa siniset ratsastushousuni mukaan. Hetken aikaa katsoin televisiota, ja lähdin pihalle. Otin polkupyöräni, ja lähdin polkemaan tallille. Matkaa oli vain 5 kilometriä. Lopulta olin tallilla. Talutin pyöräni tallin seinustalle. Hain riimunnarun, ja lähdin kalastamaan Peppiä. Säikähdin Peppiä, hän oli juuri tulossa viereeni.
-Voi Peppi, olet niin hassu! minä sanoin. Laitoin riimunnarun riimuun, ja lähdin taluttamaan Peppiä talliin. Laitoin Pepin karsinaan, hain harjapussin ja menin harjaamaan Peppiä. Peppi seisoi kiltisti paikoillaan. Hain satulan, ja satuloin Pepin, sitten hain suitset, ja suitsin Pepin. Sen jälkeen lähdin viemään harjapussia pois. Lähdimme nyt ratsastamaan.

Nousin Pepin selkään. Sitten lähdimme ratsastamaan. Menimme ensiksi käyntiä. Peppi meni hyvin reippaasti, eikä pelleillyt. Sitten lähdimme raviin. Aloin keventämään. Peppi vähän kiihdytti, mutta sain sen lopulta hallintaani. Siirsin Pepin ravista käyntiin. Menimme käyntiä 2 minuuttia, ja ajattelin jo ruveta laukkaamaan. Tein laukkaympyrän, ja siirsin Pepin käynnistä raviin. Sitten aloitimme laukan. Laukkasimme siinä puolitoista minuuttia, ja vaihdoin suunnan käynnissä. Aloitin taas laukan. Peppi yhtäkkiä säikähti jotain, ja teki äkkipysähtymisen. No, tietysti minä lensin sieltä.
-Auts! huusin kivusta. Minua otti kipeää vähän polveen. Nousin Pepin selkään uudestaan. Vedin loppuravit, ja lopetin. Peppi ei ollut laiska, se oli hienoa, kun se kulki vähän aikaa muodossa. Taputin Peppiä.
-Nyt ei voitu mennä pihalle, kun siellä satoi... minä sanoin.

Vein Pepin karsinaan, otin siltä suitset, pesin ne ja vein ne paikoilleen. Sitten otin satulan ja vein sen paikalleen. Hain Pepin harjapussin, ja aloin harjaamaan Peppiä, Peppi ei ollut hikinen. Kun olin harjannut Pepin, otin riimunnarun ja talutin Pepin laitumelle. Onneksi enää ei satanut. Vein riimunnarun paikoilleen, ja lähdin kotiin pyörälläni. Kun olin kotona, kello oli 18:57. Söin ruoan, ruoaksi oli spagettia, pidän spagetista. Kun olin syönyt, menin nukkumaan.

Loppu.

Vastaus:

Ihan hyvä tarina, mutta ratsastusta ja hevosen hoitamista olisit voinut kuvailla hieman enemmän, esim. Oliko Peppi kärsimätön, nosteliko se päätään kun laitoit suitsia? Ratsastaessa voisit keksiä erilaisia tehtäviä, esim. siirtymisiä, pohkeenväistö, puomeja jne. Saat tästä 70v€

Nimi: Miitu

11.03.2014 20:11
Huh. Vihdoin tallilla. Odotan Bean näkemistä innolla. Hain riimunnarun ja lähdin hakemaan Beaa. Bea oli jo vastassa portilla otin Bean kiinni ja vein sen talliin ja karsinaan ja nyt kyllä laitoin oven kiinni kun lähdin hakemaan harjoja. Kun tulin takaisin ovi oli kiinni. harjasin Bean ja lähdin hakemaan varusteita. Kun tulin takaisin satula ja suitset mukanani. Laitoin satulan selkään ja rupesin kiinnittämään satulavyötä se onnistui syht koht hyvin. Mutta suitsien laitto oli paljon paaljon helpompaa. Talutin Bean ulos tallista ja nousin selkään. Ratsastin kentälle rauhallisesti. otin alku lämpän noin kymmenen kierrosta ja rupesin ravaamaan. Tein ravissa myös voltteja. Sitten otin jo loppu lämpän. Vein Bean talliin ja riisuin satulan ja suitset ja vein ne pois. Harjasin Bean ja menin viemään pois harjat. Soitin jo äidille että tulisi jo hakemaan. Jäin kuitenkin vielä Bean karsinaan ennen kuin vein sen takaisin tarhaan. Juuri kun olin päästänyt Bean tarhaan niin äiti ajoi tallin pihään.

Vastaus:

Hyvä tarina! Kaipaisin kuitenkin enemmän kuvailua ratsastuksestasi, esim. Oliko Bea laiska? Mitä muuta teit ravissa ja kulkiko hevonen muodossa, vai pää ylhäällä? Kappaleen jaot olisivat myös mukavia! Saat tarinasta 50v€

Nimi: Miitu

23.02.2014 18:36
Tulin tänään tallille kävellen. Menin hakemaan riimunarun ja menin tarhan eteen jossa Bea odotteli jo minua. Talutin Bean sisälle sille rauhallisesti puhuen. Vein sen karsinaan ja lähdin hakemaan harjoja. Kun tulin takaisin huomasin että minulla minulla oli jäänyt karsinan ovi vahingossa auki. Laskin harjat alas ja menin katsomaan oliko Bea viellä siellä, yllätykseni Bea ei ollut liikahtanutkaan siitä mihin sen olin jättänyt. Harjasin sen oikein hyvin. Lähdin hakemaan satulaa ja suitsia ja nyt kyllä laiton oven varmasti kiinni. Kun tulin ovi oli kiinni ja aukaisin sen. Satulointi onnistui muuten hyvin mutta satula vyön kanssa oli vähän vaikeuksia. Suitsiminen meni taas hyvin. Talut sen ulos ja nousin selkään lähdin Bean kanssa kentälle. Ratsastin ainakin tunnin. Tulin pois selästä ja talutin talliin. Riisun satulan ja suitset ja laitoin siksi aikaa karsinaan kun vein satulan ja suitset pois. Tulin takaisin ja harjasin Bean. Sen jälkeen vein sen tarhaanja menin talliin viemään harjat pois ja sen jälkeen lähdin kotiin.

Vastaus:

Hyvä tarina! Tarinassa oli vain pari kirjoitusvirhettä, toivoisin, että seuraavalla kerralla kuvailisit ratsastamistasi enemmän! Saat tästä 50v€

Nimi: Marsu

06.10.2012 12:55
Satoi. Pyöräilin tallille illalla, oli jo melko pimeää! Päätin harjata sekä Bellan että Monnin, sekä ratsastaa hiukan Monnilla. Saavuin tallille kello viisi.

Hain kaksi riimunnarua tallista ja kiirehdin tarhoja kohti. Jätin toisen naruista maahan ja avasin Monnin tarhan portin. Monni oli portilla vastassa ja sain sen (ihme kyllä heti kiinni. Melkein juoksin takaisin tallille. Vein orin karsinaansa ja juoksin takaisin ulos. Nappasin riimunvarren maasta ja suuntasin Bellan luo. Tammaa ei näkynyt missään joten huusin sitä: "BELLAAA, missä olet?"
Viereisessä tarhassa oleva hepo katsoi minua kummaksuen. Lähdin kävelemään tarhan melkein toiseen päätyyn ennen kuin erotin hämärässä liinakon tamman ääriviivat. "Siinähän sinä olet", huudahdin ja otin kiinni Bellan riimusta, napsautin riimunnarun kiinni ja läksiin ripeästi taluttamaan ponia talliin. Onneksi täällä ei ollut satanut, paitsi aamulla ehkä hiukan! Minulla oli silti kiire, sillä en ehtisi muuten harjata molempia ja ratsastaa toisella hoitsullani... jatkuu, pian...

Vastaus:

Odotan jatkoa!

Nimi: Marsu

15.09.2012 15:48
sori, tänään hokasin että mulla oli toinenkin hoitsu, en ole päässyt koikein käymään, kun opettaja päätti pitää "muutaman" kokeen ja meillä on muutoinkin kiireitä. mm. hasterin astutusta...
elikkä tässä pieni tarina Bellasta:

Kävelin talliin ja noukin Bellan riimunnarun maasta, johon se oli pudonnut. Hain Bellan tarhasta ja vein talliin. Harjasin sen pitkin, ripein vedoin ja hain kaviokoukun. Viimein vihdoin neiti suvaitsi nostaa jalkaansa hieman ja sain kaviot puhdistettua. Hain suitset satulahuoneesta. Vain suitset sillä päätin mennä maastoon ilman satulaa. Nomittäin Bella vaikutti hieman äksyltä. Eipähän ainakaan tarvinnut taistella satuavyön kanssa.
Kuolaimet menivät suuhun kun oli nopea ja hieman ehkä ovelakin. Näpräsin leuka- ja turpahihnan kiinni. Vein Bellan ulos aidan viereen ja hyppäsin selkään. Bella alkoi heti pyöriä. Sain sen nippa nappa pysymään käynnissä ja suuntasin kohti metsäpolkua. Silloin Bella rauhoittui kuin taikaiskusta ja käveli rauhallisin askelin tietä pitkin.

Tein pienen lenkin; ravasin jonkun verran ja laukksinkin, kun tuli tasaista. Mutta pääosin menin käyntiä. Nautin retkestä, ja näytti se Bellakin nauttivan. Palasin tallille tunnin kuluttua ja vein Bellan karsinaansa. Se ei edes viitsinyt vastustella, kun putsasin kaviot ja harjaamisesta se näytti suorastaan nauttivan. Huomasin, että tamma piti rapsuttelusta korvan takaa.

Vein Bellan ulos tarhaan ja kiirehdin pyöräni luokse. Minun oli vielä tehtävä läksyt illalla. Huokaisin ja lähdin polkemaan.

loppu.


Vastaus:

Tarina oli aika lyhyt, joten saat tästä 30€

Nimi: Marsu

15.09.2012 15:10
Ohjasin Monnin suoraan esteelle ja se hyppäsi korkealta yli! Se oli niin ihanaa, joten päätin kokeilla uudestaan! Nostin laukan ja ohjasin taas Monnin suoraan esteelle, mutta ei, Monni ei aikonutkaan hypätä vaan kielsi! Minä puolestani valahdin kaulalle ja siitä maahan. Monni meni pukkilaukkaa kentän toisessa päässä. Ei siinä auttanut muu kuin lähteä ottamaan sitä kiinni...

Vihdoin, kymmenen minuutin päästä, olin saanut Monnin kiinni ja laukkasin sillä ympäri kenttää. Hyppäsin vielä kerran kavaletin. Tällä kertaa onnistuneesti. Sitten annoin Monnin ravata pitkin ohjin hetken aikaa ja hidastin käyntiin. Kävelimme varmaankin viisi kierrosta ja voimistelin samalla selässä. Kerran heppanen säikähti jotain olematonta kulmassa, mutta sain sen nopeasti rauhoittumaan. Pian ratsastinkin jo kaartoon ja tulin alas selästä. Taputin Monnia kaulalle kiitokseksi ja talutin sen talliin.

Hoidin Monnin karsinassa ja laitoin sille riimun päähän. Talutin sen tarhaan ja suljin portin. Jäin hetkeksi katselemaan sen rodeo esitystä ja naurahdin: "Olet sinä sitten aika vekkuli!" Sitten hain pyöräni ja poljin kotiin.

Vastaus:

Kiva tarina! Saat tästä 80v€

Nimi: Marsu

14.09.2012 07:23
Kentällä kiristin vielä satulavyön ja vedin jalustimet alas. Monni pyöri kokoajan ja näytti olevan täynnä virtaa. Sain jalkani lopultakin jalustimeen ja otin raipan, jonka olin ottanut mukaan aikka uskoinkin etten tarvitsisi sitä, ja ohjat vasempaan käteeni ja ponnistin!
"oletpas sinä pieni!" mietin. Olinhan ennen ratsastanut kokonaista puoli vuotta tinkereillä.

En antanut pienuuden häiritä ja pyysin Monnin päättäväisesti käyntiin. Sillä näytti olla menohaluja ja jouduin pidättämään sitä. Käveltyäni pari kierrosta käynnissä kokeilin ravia. Se oli melko tasaista, mutta kovaa menoa.
Ravasin kolme kierrosta ja aloin ottaa laukkaa pitkillä sivuilla. Se vasta oli menoa!

Monni oli niiiiiiiin ihana! Sitten hoksasin, että kavaletti oli jätetty kentälle ja päätin kokeilla sitä!
jatkuu, kiire kouluun!!!

Vastaus:

Odotan jatkoa!

Nimi: Marsu

12.09.2012 19:33
Pyöräilin tallille ja mietin Monnia, uutta hoitoponiani! Olin iloinen ja saavuin pian tallille, koska poljin kovempaa, kuin yleensä. Käväisin tallissa ja hain sieltä Monnin riimunnarun. Kiirehdin hakemaan kllannuppuni ja vein sen talliin harjattavaksi. Suin Monnin nopeasti, mutta huolellisesti ja putsasin kaviot. Lähdin suunnistamaan kohti satulahuonetta. Viimein löysin sen ja sieppasin suitset, jotka ainakin nimilapun mukaan kuuluivat Monnille. Sitten aloin kuumeisesti lukea lappuja, jotka kertoivat kelle satulat kuuluivat. Jouduin käymään läpi muutaman lapun ennen kuin löysin rakkaan hoitsuni satulan. Nappasin sen käsivarrelleni ja läksin kiikuttamaan sitä Monnin karsinaa kohti.

Karsinassa heilautin satulan rakkaani selkään ja kiristin satulavyötä, en saanut sitä kauhean tiukalle, mutta päätin kiristää sitä lisää parin minuutin kuluttua. Säädin myös jalustimet valmiiksi sopivan pituisiksi ja vedin ne takaisin ylös. Seuraavaksi aloin taiteilla suitsia päähän. Monni oli tietenkin varautunut siihen ja puri hampaansa tiukasti yhteen.
"Sinä senkin vekkuli", mutisin sille ja työnsin sormeni hammaslomaan. Sainkuin sainkin kuolaimet Monnin suuhun ja näpräsin vielä turpa- ja leukahihnan sopivan tiukalle.

Seuraavassa hetkessä jo talutinkin Monnia kentälle... jatkuu pian...

Vastaus:

Odotan innolla jatkoa!

Nimi: Polly-myrsky

09.05.2012 15:52
Hei anteeksi kun en ole kerennyt käymään mutta ajattelin että tulisin nyt taas käymään kun olemme muuttaneet niin en ole kerennyt käymään


Odotin koulun penkillä että kellot soisivat että pääsisin pollyn,mnyrskyn ja kuutamon luokse sitten se vihdoin soi! "jee" minä huusin. sitten menin pyörän luokse avasin sen lukosta ja ajoin niin lujaa kun pääsin vain tallille.... Kun hepat näkivät minut ne hörähtvät kuin sanoakseen hei rakas omistaja sinä tulin
sitten vein pyörän telineeseen ja hain pollyn ja myrskyn riimut ja hain ne sisälle ja talutin ne sisälle.harjasin ne oikein kunnolla ja sitten hellin niitä hetken kunnes huomasin että joku oli potkaissut pollyä.ihmettelin kuka sitä potkisi mutta mietin että myrsky sitä varmaan on potkaissut kun ne ovat leikkineen joten laitoin siihen vain kylmäpussin ja pintelin ja jätin kylmä pussin siihen vähäksi aikaa kun hain kuutamon sisälle. sitten kun sain kuutamon sisälle otin pollyltä kylmäpussin pois ja menin harjaamaan kuutamoa jynssäsin sen oikein kunnolla.sitten varustin kuutamon ja laitoin itselleni kypärän päähän ja lähdin kuutamon kanssa tallin pihalle että menisin maastoon.Kun olin maastossa me ravasimme ja laukkasimme paljon kun tulimme tallille takaisin kuutamo oli ihan puhki.
sitten otin kuutamolta varusteet ja harjasin sen uudestaan ja vein sen takaisin tarhaan.
sitten menin takaisin talliin varustamaan pollyä että menisin ilman satulaa kentällä kevyesti että sekin saisi kumminkin liikkua tänään ja sitten kun tulin ratsastamasta niin se oli todella iloinen kun sai minulta porkkanan. sitten vein pollynkin tarhaan ja sitten tulin puuskuttaen talliin kun muistin kun vein pollyä tarhaan että myrskyn ovi on auki mutta sitten se myrsky olikin vain juossut kauroille ei muuta.
sitten minä hain se hackamole suitset ja laitoin ne sille ja menin sillä maastoon väkelemä'än kävimme maastossa pari tuntia.kun tulimme takaisin me molemmat oltiin ikä loppuja sitten otin myrskyltä varusteet pois ja harjasin sen ja kävin syöttämässä sitä ulkona. (:
sitten vein myrskyn tarhaan ja menin talliiin siivoamaan karsinat ja laittamaan ruoat ja sitten lähdin kotiin.ja kun katsoin ihtsekseni huvikseen kisoja netistä niin löysin yhdet kiinnostavat siinä olisi minulle ja pollylle tavoite  ))))))).....................................

Vastaus:

Kiva että kävit  Saat tästä 80v€

Nimi: Anna

05.04.2012 21:33
JATKUU...

Avasin toppatakkini vetskaria vähän koska tuo kuuraaminen kävi voimille, vähintäänkin henkisesti. Metsästin käsiini Pepin riimun ja riimunnarun ja lähdin hakemaan Peppiä tarhasta. Tallinoven avatessani huomasin, että aurinko oli alkanut lämmittää ja lunta oli sulanut pois jonkin verran. Tarhalle päästyäni vihelsin kimeästi ja ihme tapahtui;Peppi todellakin käveli portille eikä tuijottanut minua kuin jotain alienia.
-Moikka Peppi, tänään hypätään. Juu-u, kyllä hypätään vähän esteitä, lörpöttelin Pepille. Raotin porttia sen verran että Peppi mahtui ulos tarhasta ja suljin sen perässä. Lähdin taluttamaan Peppiä, mutta minulle tuli tunne, että joku seurasi minua. Vilkaisin taakseni mutten nähnyt muuta kun varjon katoavan nurkan taakse. Äsh, Jussi kumminkin pelottelee taas, ajattelin ja jatkoin matkaa. Tallissa laitoin Pepin käytävälle ja hain sen harjat satulahuoneesta. Etsin harjapakista piikkisuan ja hikiviilan. Harjasin Peppiä ensin piikkisualla, joka täyttyi karvasta koko ajan. Kopauttelin harjaa lattiaan ja lopulta enimmät karvat olivat leijailleet lattialle, ja tuli hikiviilan vuoro. Tipautin piikkisuan takaisin pakkiin ja irrottelin hikiviilalla myös aika kasan talvikarvaa. Peppi oli nauttinut harjauksesta niin, että se nojasin naruihinsa silmät puoliummessa alahuuli väpättäen vetäisyjeni tahtiin. Naurahdin ja taputin Peppiä. Tuumasin:
-Höpsö Peppi. Juu-u, oliko noin kivaa? Voi hassu. Hain Pepin yleissatulan satulahuoneesta ja laskin sen kevyesti Pepin selkään. Tallustelin toiselle puolelle suoristamaan satulaa ja sitten takaisin kiristämään satulavyötä. Vasta tässä vaiheessa Peppi heräsi mutta ei onneksi pullistanut. Vyön kiinni saatuani hain suitset ja laitoin ne Pepille päähän. Painoin kypärän päähäni, vedin hanskat käteen ja talutin Pepin maneesiin. Varmistin vielä etteivät ohjat tippuisi Pepin jalkoihin, päästin Pepin irti ja aloin kasaamaan esteitä.

Noin vartin kantamisen jälkeen aloin olla tyytyväinen esteisiini. Olin saanut kasaan helpon radan, joka sisälsi innarin, pystyjä, ristikoita, trippelin ja okserin. Ponkaisin Pepin selkään ja keräsin ohjat heti koska Peppi oli kyllä tallustellut vapaana ollessaan alkukäynnit. JATKUU...

Nimi: Anna

19.02.2012 12:28
Aukaisin silmäni hitaasti ja venyttelin. Sunnuntaiaamu, ihanin kaikista. Nousin ylös ja vilkaisin ulos ikkunasta. Pihalla tuuli kylmä viima joka heitteli välillä lunta ilmaan ja kasasi sitä kasoiksi ja aurinko kurkisteli vähän pilven takaa. Tassuttelin vaatekaapille ja vedin pitkikset ja t-paidan päälleni. Istahdin hetkeksi sohvalleni kiskomaan sukkia jalkoihini koska en jaksanut kiskoa niitä seisaaltaan jalkaan. Sukkien päälle laitoin kahdet villasukat ja lopuksi vedin päälle lökärit ja fleecetakin. Laukkasin portaat alas ja avasin jääkaapin. Nappasin leivän, banaanin ja jugurtin aamupalaksi ja tein vielä teetä itselleni. Syötyäni otin pari banaania evääksi tallilaukkuuni ja kiskoin toppavaatteet päälleni. Nappasin kypärän kainaloon ja lähdin metsästämään potkuria, ajattelin tällä kertaa mennä potkurilla kun oli koko päivä aikaa.

Poskeni ja hiukseni olivat jäätyneet viimeistään siinä vaiheessa, kun kurvasin tallipihaan. Matkaan ei kuitenkaan ollut mennyt kauempaa kuin vartti, ihme ja kumma. Parkkeerasin potkurini tallin seinustalle ja menin talliin toimistoon. Jätin laukkuni ja kypäräni penkille odottamaan ja lähdin etsimään kottikärryjä. Nostin talikon seinustalta kottikärryihin ja työnsin ne karsinan eteen. Nostelin likaiset oljet kottikärryihin ja puhtaat nurkkaan kasaksi. Likaisia olkia oli onneksi vähemmän kun puhtaita, joten pian olin valmis ja kävin kippaamassa kotsarit. Toin tilalle kärryllisen puhtaita olkia, mutta jätin ne käytävälle odottamaan, sillä aioin kuurata karsinan perusteellisesti. Kävin hakemassa sankoon vettä ja lorautin sinne vähän mäntysuopaa. Lisäksi etsin vielä sienen, jonkun pyyhkeen tapaisen ja pitkävartisen harjan. Kaadoin osan vedestä lattialle ja aloin kuurata lattiaa, ja hetken kuluttua lattia alkoi muuttua vaaleammaksi, mikä se varmaan oli alkuperäiseltä väriltään ollut. Lopulta hain lapion ja vein sillä kaikki ylimääräiset vedet ja Pepin pisut lantalaan. Vein harjan takaisin ja kävin ikkunan kimppuun, en kirjaimellisesti vaan otin pyyhkeen, kastoin sitä vähän vesisangossa ja pyyhin ikkunaa pitkin vedoin. En kotona ikinä jaksanut pestä ikkunoita, mutta talli nyt oli ihan eri asia. Ikkuna oli kieltämättä aika likainen, mutta pian sekin alkoi olla kirkkaampi. Kävin vaihtamassa veden sankoon ja pesin vielä Pepin vesikupinkin. Vein loput tavarat paikoilleen ja kippasin käytävällä odottaneet oljet karsinaan. JATKUU...

Nimi: Nunnuke

22.01.2012 20:55
Heräsin aamulla ,söin ja puin päälleni talli vaatteet sitten lähdin tallille.Siellä näin Annan ,joka harjasi Peppiinaa.Menin hakemaan Bjallan ja aloin harjata sitä.

-Moi!!!,Anna sanoi.
-moi,vastasin.
-Mitäs kuuluu?,kysyin.
-Ihan hyvää ,mutta mun täytyy nyt mennä nähdään,hän vastaa.
-ok.Moikka,vastaan.

Sitten hän vei peppiinan karsinaan ja minä jäin yksin Bjallan kanssa.Puolen tunnin päästä olin harjannut Bjallan. sitten hain riimun narun ja kiinnitin sen Bjallan riimuun.

-Tänään en ratsasta sinulla vaan talutan pari kierrosta maneesissa,kuiskasin Bjallalle.

Olin loukannut jalkani perjantaina ja sen takia en saa ratsastaa viikkoon Mutta ei se haittaa.

Hetken päästä menimme takaisin talliin ja vein Bjallan takaisin karsinaansa.Ja sanoin sille heippa ja soitin äitin hakemaan.




Vastaus:

Kiva tarina, mutta vähän lyhyt  Saat tästä 20v€

Nimi: Anna

16.01.2012 18:08
JATKUU...

Pysäytin Pepin, kiristin satulavyön ja laskin jalustimet. Työnsin vasemman jalkani jalustimeen ja ponkaisin satulaan. Keräsin kaiken varalta ohjat käteen jo alkukäynneillä ja annoin Pepille pohkeita. Maria tuli samaan aikaan ulos tallista ja ovi "ryöstäytyi" Marian käsistä ja pamahti kiinni. Peppi pomppasi pari metriä eteen, varmasti miettien "Apua, kamala lihansyöjäovi", vaikka se oli miljoona kertaa vähintään kuullut oven pamahtavan kiinni.
-Sooooh, Peppi. Sä oot kyllä ihan hoopo tänään, minä puhelin.
-Jaaha, Peppi näkee taas vihreitä ukkoja, Maria totesi.
-Kyllä vaan, ja älä unohda lihansyöjämörköjä, minä vastasin.
-Haluutko sille narun mukaan? Maria kysyi.
-Joo voisin mä ottaa, minä vastasin. Maria kipaisi hakemassa riimunnarun ja sitoi sen Pepin kaulalle.
-Koita pysyä kyytis, Maria tuumasi.
-Yritetään, vastasin.
Annoin Pepille uudestaan pohkeita ja käänsin sen tielle päin.

Kun olin kävellyt jonkun verran, siirsin Pepin raviin. Ajattelin käydä läheisellä lammella, oli sinne nyt ainakin 3 kilometriä mutta silti. Peppi ravasi kiltisti eikä hetkeen säikkynyt mitään. Kun pääsimme melkein jo lammelle, puskasta lehahti lintuparvi lentoon. Peppi säikähti, taas, ja lähti laukkaan ja leiskautti vielä pari pukkia.
-Peppi prrrr, huusin ja sahasin ohjilla niin kauan että se siirtyi käyntiin.
-Tohelo hevonen, toruin ja huomasin lammen edessämme. Pysäytin Pepin ja liusuin alas. Irrotin narun Pepin kaulalta ja sidoin sen hetkeksi puuhun kiinni. Kävelin lammen rantaan ja menin hetkeksi istumaan minikokoiselle laiturille. Vaivuin ajatuksiini hetkeksi. Yhtäkkiä jokin tönäisi minut penkiltä alas. Katsoin taakseni, ja Peppihän se siinä seisoi.
-Peppi, etsä saa tolla lailla karata, toruin sitä, mutta sitten muistin, että olin sitonut niin vaikean solmun, ettein sitä hevonen saisi auki. Samassa:
-PÖÖÖÖ!!
-IIIIIKKK!! IIIIIIIIIIIIIIIIIKKK!!! Päästin Pepin ohjista irti ja juoksin pakoon lammen rannalla sijaitsevan saunan taakse. Kurkkasin saunan takaa, ja kukas muukaan kun Jussi, Marian veli makasi hangessa nauramassa vedet silmistä valuen. Kihisin kiukusta ja aloin etsiä jotain apuvälinettä, jolla kostostani tulisi vielä suloisempi. Ahaa, ämpäri. Nappasin sen käteeni ja kahmaisin ämpärin täyteen lunta.
-AAAAAAAAA!! karjuin, juoksin jäälle ja kippasin koko ämpärin lunta Jussin niskaan. Painoin koko riiviön hankeen ja tungin lunta hänen niskaansa.
-Okei okei, antaudun, Jussi tuskaili ja työnsi minut päältään hankeen. Jussi ja minä nousimme seisomaan.
-Haahaa, siitäs sait! Kuinka sä muuten tänne tulit? minä kysyin hiukan hämmästyneenä.
-Mä huomasin että tänne on ratsastettu hiljattain ja sä nukuit tos laiturilla niin miksen käyttäis tilaisuutta hyväksi? Jussi vastasi silmät vieläkin nauraen.
-Mut miten sä pääsit tänne? kysyin. Jussin ei tarvinnut vastata, koska sillä hetkellä Safiiri tallustelu puskien takaa.
-Jaha. Mennäänkö samaa matkaa takasi? kysyin.
-Joo mennään vaan, Jussi vastasi. Nappasimme ratsumme kiinni, ponkaisimme selkään ja lähdimme takaisinpäin.

Ei mennyt kauaakaan kun seisoimme tallipihassa. Samassa Maria astui tallista ulos.
-Jaaha, rakkautta ilmassa..., Maria vinoili.
-Ei, kun toi sun "mukava" veljes säikäytti mut TOSI pahasti siälä lammella ja me tultiin sitte samaa matkaa takasi, minä korjasin.
-Vai sellasta mun "mukava" veljeni hommailee välttyäkseen viiden karsinan siivoukselta, Maria totesi.
-No mutta ku..., Jussi aloitti.
-Ei hätää, mä säästin sulle ne viis karsinaa, jotka sä voit muuten siivota heti, Maria käski ja nappasi Safiirin ohjat. Löysäsin satulavyötä, nostin jalustimet ja talutin Pepin talliin käytävälle. Riisuin siltä pikaisesti varusteet ja harjasin sitä kauan, koska Peppi oli hikinen. Lopulta keräsin harjat pakkiin ja laitoin sille fleeceloimen. Irrotin Pepin ja vein sen takaisin tarhaan. Kipaisin talliin hakemaan tavarat, huikkasin "Moikka!" Bjallan karsinassa seisovalle Nooralle ja Bjallalle ja lähdin kotia kohti.

Vastaus:

kiva tarina! Saat tästä 350v€

Nimi: Anna

07.01.2012 23:49
JATKUU...

Kävelin Pepin aitaukselle. Kerrankin se lihapulla seisoi kiltisti veräjällä odottamassa. Raotin porttia sen verran, että yletyin nappaamaan Pepin kiinni, ja avasin ditä vähän suuremmalle että Peppi mahtui pihalle. Käänsin Pepin ympäri ja suljin veräjän. Talutin Pepin tallin käytävälle ja sidoin sen kiinni. Hain Pepin harjat ja satulan käytävälle. Laskin satulan maahan seinän viereen ja harjapakin Pepin eteen. Avasin pakin ja aloin harjata Peppiä. Ensin nopeasti pari vetoa piikkisualla, sitten tilsat irti kavioista. Pepille ei valitettavasti oltu vielä laitettu tilsakumeja, joten sain hakata tilsoja irti pari minuuttia. Kun sain kaikki tilsat irti, nostin Pepille satulan selkään ja laitoin satulavyön kiinni toiseen reikään. Kipaisin hakemassa suitset ja kypäräni satulahuoneesta. Laskin kypärän lattialle seinän lähelle ja nappasin kuolaimet käsiini lämmitettäviksi. Kun ne olivat vähän lämmenneet, laitoin Pepin riimun kaulalle ja taiteilin suitset sille päähän. Vetäisin takin taskusta paksut talviratsastushanskani, kiskoin ne käsiini ja laitoin kypärän päähän. Irrotin Pepin ja talutin sen maneesiin. Pahaksi onnekseni onnekseni maneesin kattopellit paukkuivat, tuulen takia. Työnsin maneesin ovea vähän enemmän auki, kun yhtäkkiä pelti rämähti kovaan ääneen ihan lähellä. Peppi säikähti ja kiskaisi ohjat kädestäni. Horjahdin eteenpäin mutten kaatunut, koska sain viime hetkellä ovenkahvasta kiinni. Peppi ei kuitenkaan onneksi kääntynyt takaisin, vaan lähti täyttä vauhtia pierupukkilaukassa vetämään ympäri maneesia. Pamautin oven kiinni ettei se karkaisi kauemmas ja katselin kun Peppi kulutti "ylimääräistä energiaansa". Lopulta Peppi kyllästyi ja lopetti pelleilynsä. Sitten se jäi seisomaan vähän matkan päähän, joten kävelin Pepin luo ja nappasin kiinni sen ohjista.
-Oot sä kans Peppi yks täystohelo hevonen, minä tuumasi hiukan tärähtäneelle suokilleni. Päätin mennä sittenkin maastoon, siellä eivät ainakaan kattopellit paukkuisi. Peppi näytti olevan taas sillä "Apua kamalan värinen ämpäri"-tuulella, eli tulisimme vielä näkemään mielikuvitusmörköjä ja pieniä vihreitä ukkoja. Suljin maneesin oven huolella. JATKUU...

Nimi: Anna

04.01.2012 22:13
Katselin luokkani ikkunasta. Tuuli puhalsi kylmänä viimana pihan yli ja lennätti lunta ilmaan. Meillä oli juuri menossa matikan tunti, joten ei menettänyt paljoa jos tuijotteli ulos ikkunasta, vilkuili kelloa tai piirteli hevosenpäitä vihon takakanteen. Kellon viisarit siirtyivät niin, että kello näytti viittä vaille kolmea, ja soisi pian. Kävin muina miehinä tarkistamassa loput laskut, ja sitten pärähtävä kello pelasti minut. Merkkasin kotiläksyt ylös nopeasti, sulloin kirjan ja penaalin reppuuni ja pakenin käytävään. Vetäisin takin päälle ja liukenin pysäkille, sillä linkka tulisi kolmelta melko äkkiä. Seisoskelin pysäkillä viitisen minuuttia odottamassa. Viimein linkka kurvasi koulun pysäkille, joten minä menin jonon ensimmäiseksi ja kiipesin kyytiin.

Koska ihana koululinkkamme kurvasi myös tallin kautta, menin tällä kertaa suoraan koulusta sinne. Käveleskelin talliin ja kävin vessassa vaihtamassa pikaisesti vaatteet. Sen jälkeen istuin hetkeksi satulahuoneen penkille ja söin vähän evästä, koska koulujen ruoka on tunnetusti syömäkelvotonta. "Vähän evästä" tarkoitti tässä tapauksessa kahta lihapiirakkaa, jugurttia ja paria trippiä, koska koulun "ruoka" tarjoiltiin yhdentoista maissa, ja olin ennustanut oikein:minulla oli kauhea nälkä kun pääsin tallille varttia yli kolme. Eväät syötyäni lähdin hakemaan Pepin narua karsinan ovesta. Matkalla törmäsin ilmeisesti uuteen tyttöön. Tyttö esitteli itsensä Nooraksi, tutummin Nunnukeksi, ja minä esittelin itseni Annaksi, tutummin Hirmu-Annaksi.
-Onko sulla täälä hoitsua? Noora kysyi.
-Itseasias mä oon Pepin omistaja, sen suokkitamman. Mutta mä tosiaan ostin sen ihan äskettäin Marialta, ja sitä ennen hoidin sitä aika kauan, minä vastasin.
-Etkös sä oo muuten samas koulus kun mä? Noora kysyi.
-Joo, taisin nähdä sut tänään. Sä oot tainnu muuttaa tänne ihan äskettäin? En oo nimittäin nähny sua kouluskaan kun vasta tänään, minä tuumaan.
-Joo, me muutettiin tänne viime viikolla ja mä menin tänään ekaa kertaa uuteen kouluun, Noora kertoo.
-No mutta, mä tästä lähen hakemaan Peppiä, kun sitäkin mammaa pitää liikuttaa, sehän sai justiin varsan niin pitää nyt vähä treenata, minä tuumasin. Noora vastasi:
-Joo mäkin lähen hoitamaan Bjallaa. Lähdimme kumpikin omiin suuntiimme, minä Pepin karsinalle ja Noora varmaan hakemaan Bjallaa sisälle. Sieppasin narun ovesta ja lähdin hakemaan Peppiä tarhasta. JATKUU...

Nimi: Nunnuke

03.01.2012 20:34
Kun heräsin aamulla huomasin että kello oli jo paljon.Ajattelin mennä tallille ennenkuin menemme serkuilleni,mutta en tiedä ehdinkö.
-Ehdinkö käydä siellä tallilla joka on aika lähellä?minä kysyin äidiltä.
-Tietenkin ehdit.Mehän menemme sinne vasta viiden jälkeen minähän sanoin sinulle Noora,äiti vastaa.
-ai niijoo,minä vastaan .

Olemme vasta viikko sitten muuttaneet tänne enkä tunne oikein ketään.
Puin talli vaatteet pääälleni ja söin.Sitten lähdin tallille matkassa meni vain 15 minuuttia ja sitten olin tallilla
Laitoin pyörän nojaamaan seinää vasten ja menin sisälle talliin.Minua vähän jännitti mitä muut ajattelevat minusta.Siellä oli jonkun verran porukkaa ja yksi tytöistä tuli luokseni.
-Hei!Oletko uusi täällä??hän kysyy.
Nyökkäsin.
-Selvä niin ja muutes mun nimi on Sussu.Kuka sä oot???hän kysyy.
-Noora,vastaan
-oletko saman ikäinen kuin, minä oon 11??sussu kysyy.
-joo,vastaan.
-voin näyttää sulle vähän paikkoja,jos haluat?hän kysyy.
-Se olis kivaa,vastaan.
Sussu näytti minulle paikkoja ja tietenkin esitteli hevoset.Viimeisenä tulimme lautumelle jossa oli pari heppaa ja yksi oli tosi kaunis jäin vain tuiottamaan sitä.Sitten Sussu tökkää minua ja meinään kaatua.
-Tuo mikä lumosi sinut on nimeltään Bjalla,Sussu sanoo.
-Minkä rotunen se on?kysyn.
-Se on islannin hevonen, sussu vastaa.
Nyökkään.
-Saisinkohan sen hoitsuksi?kysyin.
-Mennään kysyyn ,Sussu sanoo.
Nyökkään taas.
Kävimme kysymässä ja se kävi.Sitten päätimme lähteä maastoon.Minä saisin ottaa Bjallan ja Sussu Hiutaleen .Kävelimme ensin jonkin matkaa lyhyin ohjin sitten ajattelimme ruvetakeräämään ohjia ja ravaamaan.Se oli ihanaa.Kävimme 5 kilsan lenkin ja laukkasimmekin.kun pääsimme tallille riisuimme hevoset ja vilkaisin kelloa se oli neljä sanoin sussullle,että minum pitää lähteä.
-Moikka nähdään huomenna koulussa ,minä sanon.
-moikka nähään,sussu vastaa.
Huomenna aloitan koulun ja huomenna menen taas hoitamaan bjallaa kotona vaihdoin vaattet ja näytin ottamiani kuvia bjallasta ja muista hepoista ja sitten lähdimme.

Vastaus:

Ihan hyvä tarina. Huomautettavaa on vähän. Useimmat issikat eivät mene ravia, vain käyntiä, tölttiä ja passia jotkut myös laukkaa.saat tästä 70v€ Ens kerralla voisit kuvailla sitä hoitamista enemmän ja käyttää kappalejakoja

Nimi: Anna

31.12.2011 19:53
JATKUU....

Seisahduih veräjälle ja etsin katseellani Peppiä. Siellähän se seisoi, eikä aikonutkaan liikahtaa. "Mitähän toi ihminen tuolla viheltelee ja huutaa Peppiä? En tiedä, ei noista ihmisistä kyllä ota selvää!", se tuntui ajattelevan.
-PEEEPPPIII! huusinvielä kerran. Koska se ei näyttänyt edes harkitsevan liikahtamista, puikkasin aidan välistä hakemaan sitä. Siinä vaiheessa Peppi varmaan tajusi, että tulin HAKEMAAN sitä TALLIIN, ja lähti kävelemään minua kohti. Odotin että Peppi käveli eteeni ja otin sen kiinni.
-Ootsä Peppi vähä höperö hevonen, tuumasin avatessani porttia. Talutin Pepin tallin käytävälle ja mietin, että mitä ihmettä keksisin tällä kertaa.
-Mitäs Peppi tuumaisit jos mentäis ilman satulaa vähä maneesis? Hiljaisuus on myöntymisen merkki, tuumin ja hain Pepin harjapakin. Aloin harjaamaan Peppiä jälleen kerran. Kyllä Peppi on sitten mukava hevonen kun se ei pysty sotkemaan itseään. Paitsi tietysti piehtaroimalla kuralammikoissa, mutta se on syksyn murhe. Sain Pepin harjattua aika nopeasti. Paiskoin harjat takaisin pakkiin ja jätin sen käytävälle odottamaan. Hain suitset satulahuoneesta. Ne olivat kuivaneet aika hyvin, joten laitoin ne Pepille päähän ilman suurempia kuivaamisia ja etsin kypärän käsiini. Otin Pepin irti naruista ja talutin sen maneesiin. Vein Pepin katsomon penkkien viereen ja ponkaisin selkään. Etsin oikean kohdan Pepin selästä ja lähdin kävelemään pitkin ohjin alkukäyntejä.

Tällä kertaa en kävellyt kovin pitkiä alkukäyntejä, koska en nyt kuitenkaan mitään mahdottomia alkaisi tekemään tällä kertaa. Kokosin ohjat ja lähdin verryttelemään ravissa. Aloitin tekemällä ensin pelkkiä voltteja. Hetken päästä siirryin kahdeksikkoon, ja sen jälkeen vielä kolmikaariseen. Siirsin Pepin käyntiin ja mutustelin vähän sitä muotoon. Peppi oli aika hyvin kuulolla, joten päätin kokeilla nostaa laukan käynnistä. Ja säästäisimpähän omaa ahteriani kiitoravipompotukselta ennen nostoa. Valmistelin Peppiä:ensimmäinen pohje, pieni puolipidäte, toinen pohje, puolipidäte ja kunnon laukkapohkeet! Peppi nosti laukan ilman yhtäkään raviaskelta. Laukkasin pari rinkiä, hidastin käyntiin ja vaihdoin suuntaa. Sitten laukkasin toiseenkin suuntaan pari kierrosta. Hiljensin käyntiin, taputin Peppiä ja annoin sille pitkät ohjat.

Kokosin taas ohjat ja siirsin Pepin raviin. Keskityin lähinnä tekemään siirtymisiä käynnistä raviin ja ravista käyntiin. Lopulta sain Pepin tosi hyvin kuulolle, joten kokeilin pari kertaa lyhyitä laukka-käynti ja käynti-laukkasiirtymisiä. Kävelin ensin aina pitkän sivun ensimmäisen kirjaimen kohdalle, otin laukannoston, pari askelta laukkaa ja suoraan takaisin käytiin. Lopulta tulin alas selästä, talutin Pepin pihalle ja kiipesin siellä takaisin. Kokosin vähän ohjia käteen jos Peppi säikähtäisi jotain mutta vain sen verran että Peppi pystyi silti venyttämään kaulaansa ja lähdin käynnissä tietä pitkin.

Tallipihassa taputin ja kehuin Peppiä ja tulin alas selästä. Talutin Pepin takaisin käytävälle ja laitoin sen kiinni hetkeksi. Nappasin siltä suitset päästä, kävin pesemässä kuolaimet ja vein suitset takaisin naulaansa. Harjasin Peppiä vähän pikaisesti ja vein sen takaisin laitumelle, tällä kertaa ilman loimea koska se ei ollut hionnut ollenkaan. Kävelin takaisin talliin, vein narun Pepin karsinan oveen ja menin satulahuoneeseen. Olin ollut tallilla niin kauan, että minulla oli kauhea nälkä. Kaivoin eväät laukustani ja hotkaisin ne saman tien. Sitten keräsin kaikki kaikki tavarani ja lähdin kohti kohti pysäkkiä.

Vastaus:

saat tästä 250v€!

Nimi: Anna

30.12.2011 11:10
JATKUU....

Tietysti ne piti ensin purkaa osiinkin. Purin ensin suitset ja sitten irrotin satuloista jalustinhihnat jalustimineen ja satulavyöt. Kastelin sienen ja aloitin jynssäämisen suitsista.

No niin, valmista tuli! Nyt pitää vain koota kaikki. Ajattelin koota ensin suitset, koska pesin ne ensin. Siinä on niskahihna, sitten otsahihna ja poskihihnat, sen jälkeen ylä-, ja alaturparemmi, sitten kuolaimet ja lopuksi ohjat. Ei hetkinen, nyt meni kuolaimet väärin päin, tuumin ja käänsin kuolaimet. Sitten satulat. Jätin kaiken hetkeksi levälleen ja lähdin etsimään jotain, jolla saisin jalustinhihnat takaisin paikoilleen. Ahaa, kaviokoukku. No, se sai kelvata. Menin takaisin satulahuoneeseen jatkamaan, ja sain kun sainkin koulusatulan jalustinhihnat pujoteltua, viiden minuutin vääntämisen jälkeen. Sitten vielä toinen satula ja valmista tuli! Nostin satulat ja suitset takaisin telineisiinsä kuivumaan ja vein satulasaippuan ja valjasrasvan takaisin kaappiini. Aioin tälläkin kertaa siivota Pepin karsinan, mutta tällä kertaa voisin pestä lisäksi sen Pepin ruokakupin, kun se oli alkanut muistuttaa ruskeaa kun viimeksi sitä vilkaisin. Kävin hakemassa kottikärryt ja talikon ja aloitin operaatio karsinan siivouksen.

Valmista! Vielä viimeinen lantakasa kottikääryihin. No niin. Sama juttu Pepillä kun viimeksikin, muuten siisti karsina mutta yksi TODELLA likainen nurkka. Ettei Peppi vaan yritä salaa kehitellä jotain uutta teholainnoitetta kukille? No tuskimpa sentään, se on liian tammamainen, tuumin samalla kun kärräsin täyden kottikärryn lantalaan. Matkan varrelta nappasin uuden kärryllisen olkia tilalle ja vein ne Pepin karsinaan ja kasasin kaikki oljet kasaksi karsinan keskelle. Sitten vein kottikärryt ja talikon takaisin omille paikoilleen ja hain Pepin narun karsinan ovesta. Seuraavaksi ohjelmassa Pepin metsästystä, ajattelin ja lähdin hakemaan Peppiä. JATKUU...

Nimi: Anna

29.12.2011 21:21
Tuuli suhisi korvissani ja vesi valui silmistäni. Laukkasin Pepillä lumisella pellolla. Yhtäkkiä hirvi juoksi esiin metsästä ja lähti meitä kohti. Peppi säikähti ja kääntyi vastakkaiseen suuntaan. Sitten se lähti kiihdyttämään kunnes se meni jo miljoona kertaa lujempaa kun kiitoa.
-Peppi, prrrr!!! Hiljennä! huusin ja sahasin epätoivoisesti ohjilla. Sitten hirvi ilmestyi kuin tyhjästä Pepin viereen vaikka se laukkasi aivan hirveän lujaa. Peppi säikähti aivan suunnattomasti, vaihtoi yhtäkkiä suuntaa ja kaiken lisäksi teki jättimäisen pukin! Tunsin kuinka menetin tasapainoni ja....
TÖMPS!! Makasin huoneeni lattialla sänkyni vieressä ja kiljuin. Sitten havahduin. En ollutkaan ulkona, en jäänytkään Pepin tai sen kamalan hirven jalkoihin. Lopetin kiljumisen ja nousin istumaan.
-HIIHHIHHII!! AAAHHAHHAAA!! Tuo nauru kuulosti epäilyttävän tutulta. Vilkaisin huoneeni ovelle. Eeeiiii! Kenellä voi olla näin huono tuuri! Pikkuveljeni Allu ja hänen kaverinsa, jota tutummin sanottiin Jampaksi, seisoivat ovella ja nauroivat aivan kippurassa niin että vesi valui silmistä. Nyt he vinoilisivat tästä minulle loppuelämäni.
-Mitä? Teinkö mä jotain kummallista? kysyin ihan pokkana ja nousin ylös. Ei, siihen en täysin pystynyt. Kuvittelin itseni makaamassa lattialla, hakaten samalla lattiaa ja kirkuen. Minuakin alkoi naurattaa ja lopulta nauroimme kaikki niin että vesi valui silmistä.
-Aaah. Nauru sitten piristää kummasti, tokaisin ja karhasin kaksi kävelevää katastrofia huoneestani että sain vaihdettua vaatteet.
Rymistelin portaat iloisena alakertaan ja kävin pesemässä hampaat ja harjaamassa hiukset. Sitten sipsuttelin keittiöön syömään aamupalaa. Tein vielä vähän evästä tallille koska tänään olin suunnitellut viipyväni siellä KAUAN, ei ainakaan johtuen pikkuveljeni kaverista... Pakkasin eväät tallilaukkuuni, eli vanhaan kuluneeseen Marimekko-laukkuun, ja puin toppavaatteet päälleni. Lähdin pihalle ja kohti pysäkkiä.

Huhhuh, perillä. Onneksi kenkäni olivat niin sanotusti vedenkestävät, sillä jos ne eivät olisi, omistaisin tällä hetkellä harvonaisen märät sukat. Tie nimittäin oli äskettäin sataneen veden takia pelkkää lossakkoa. Tällä kertaa minun ei tarvinnut odottaa kauaa, sillä linkka tuli täsmälleen aikataulussa pysäkille, josta nousin kyytiin. Etsin vapaan paikan, mikä ei ollut kyllä kovin vaikeaa sillä olin ainut kyytiläinen jos ei kuskia lasketa.

Tallin kohdalla jäin pois kyydistä ja kävelin talliin. Jätin laukkuni satulahuoneeseen ja mietin mitä tekisin ensin. Tulin siihen tulokseen, että koska putsaisin Pepin varusteet tänään, se kannattaisi tehdä ensin että satula ainakin ehtisi kuivaa. Metsästin Pepin 2 satulaa ja suitset telineistään, satulasaippuan ja valjasrasvan kaapistani ja pari tuolia että saisin varusteet kuivaksi mahdollisimman nopeasti. Kun olin löytänyt kaiken tarvittavan, aloin kuuraamaan Pepin harvinaisen likaisia varusteita. JATKUU....

Nimi: Anna

21.12.2011 20:38
Lunta tuprutti hiljalleen.
-SYÖMÄÄN!! äiti huusi. No vihdoinkin. En kuulemma saanut lähteä tallille syömättä ensin itseäni niin täyteen, että poksahtaisin pian tätä menoa. Saattaisin vaikka kuolla nälkään kahdessa tunnissa! Kyllä, minähän kuolen nälkään jos joudun olemaan kaks tuntia syömättä. Järkevä äiti.com, ajattelin samalla kun rymistelin portaat alas ja istuin pöytään. Hotkaisin lasagnen todella nopeasti ja syöksyin pukemaan toppavaatteet päälleni. Sitten lähdin kävelemään pysäkille. Tällä kertaa olin onneksi ajoissa ja sain n.5 minuutin istuskelun jälkeen kiivetä lämpöiseen linkkaan.

Tuttu talli näkyi edessä joten jäin pois kyydistä ja kävelin talliin. Ensin vein kaikki ylimääräiset tavarat satulahuoneeseen odottamaan ja hain riimunnarun Pepin karsinan ovesta. Sitten lähdin hakemaan Peppiä. Peppi seisoi jo veräjällä odottamassa. Ihan niinkuin se olisi aavistanut, että olen tulossa. Silitin Peppiä samalla kun napsautin narun kiinni Pepin riimuun. Avasin portin ja suljin sen heti perässä ettei ketään ylimääräistä tulisi ulos ja talutin Pepin talliin. Vein Pepin käytävälle ja sidoin sen kiinni. Hain Pepin harjapakin satulahuoneesta ja aloin harjaamaan Peppiä. Ensin vetelin piikkisualla pahimmat takut pois, sitten viimeistely pölyharjalla ja lopuksi kaviot. Valmis! Eikä mennytkään kun...puoli tuntia. Ajattelin mennä Pepillä tällä kertaa kevyemmin, eli maastossa ilman satulaa. Nostin Pepin pakin käytävän sivuun ja menin satulahuoneeseen. Siellä kuoriuduin ulos housuistani, jotka jätin sinne, ja nappasin kainaloon Pepin suitset ja oman kypäräni. Kävelin takaisin Pepin luo, laitoin kypärän päähän, suitset Pepille, hanskat käteeni ja talutin Pepin ulos. Ulkona talutin Pepin tallin seinää vasten nököttävän penkin luo ja nousin selkään. Oikean kohdan löydettyäni annoin Pepille pohkeita ja käänsin sen tielle päin.

No niin, olimme kävelleet alkukävelyt ja vähän enemmänkin. Komensin Pepin raviin koska en minä nyt koko aikaa jaksanut selässä istuskella tekemättä mitään. Pepin ravi oli jo muutenkin tasaista, mutta tuhansien shettiksillä ratsastelun jälkeen minkä tahansa hevosen ravissa oli helppo istua. Pompottelin ravissa mukana ja katselin hitaasti vaihtuvia maisemia. Parin kilsan jälkeen hiljensin taas käyntiin koska maasto alkoi olla vaikeampaa. Yhtäkkiä edessä avautui pelto. Suuri, tasainen, iso pelto. Kuin luotu laukkaamiseen. Pysäytin Pepin pellon laitaan. Hetken istuin vain Pepin selässä ihalemassa maisemia. Siten pamautin pohkeillani Pepin kylkeen laukkapohkeet ja nojasin eteen. Peppi lähti suoraan käynnistä laukkaan ja kiihdytti vauhtia. Nautin laukan vauhdista. Peppi juoksi niin lujaa että vesi valui silmistä. Hidastin vasta kun oli enää pari metriä peltoa jäljellä, suoraan käyntiin tietysti. Lähdimme käynnissä kohti tallia.

No niin, nyt käännös kujalle ja tallipihaan. Istuskelin ensin vähän muissa maailmoissa, ennenkun huomasin jotain outoa. Näin Prinssin ja muun orilauman kävelemässä tallin edessä. TALLIN EDESSÄ?!? O-ou, kaikki tallin orit lukuunottamatta Moonia, vapaina tallipihassa. Nyt oli piru irti. Varsinkin jos ne huomaisivat Pepin. Mutta sitten muistin, että yksi tarhoista oli tyhjä, ja siinä oli sähköpaimen, koska kaikkiin tarhoihin kulki sähkö samasta paimenesta, ja se oli aina päällä. Orit eivät olleet vielä huomanneet Peppiä, joten vein Pepin sisälle tarhaan niin hiljaa kun pystyin. Kiskaisin siltä suitset päästä ja tipautin ne aidan viereen. Peppi kulta, pysy kaukana oreista, ajattelin kun suljin veräjän mahdollisimman tiukasti ja vedin sähkölangan veräjän eteen. Sitten minä juoksin. Varmaankin lujempaa kun koskaan ennen, Marian talo päämääränä. Vihdoin ovi oli edessäni. Kiskaisin sen voimalla auki.
-MAARIIAA!! JUUSSII! ORIT ON IRTI!! Karjuin niin lujaa kun ääntä lähti. Sekunnissa kumpikin seisoi eteisessä toppatakit päällä ja me kaikki juoksimme ulos. Jussi lähti kujalle sulkemaan siellä olevaa porttia, joka oli rakennettu sinne vain karanneita hevosia ja moponuorisoa varten. Sillä aikaa minä ja Maria teimme suunnitelman. Orit piti karhata toiselle puolelle pihaa, ja sillä välin tammat piti tuoda sisälle.
-Jussi, karhaa orit toiselle puolelle pihaa ja pidä ne siellä. Me viedään tammat sisälle ja sitten orit saa ajaa perään kun tammat on karsinois. Ja pamautat sitten oven kiinni niiden peräs. Saat ite päättää miten ton hoidat, kunhan hoidat, Maria sanoi ja osoitti vapaana riehuvaa orilaumaa.
-Ok. Kun näette että orit juoksee, toimikaa hyvän sään aikana, Jussi vastasi. Juoksimme ensimmäiselle tarhalle ja otimme hevoset kiinni. Ensin alkoi kuulua outoa jyrinää, sitten ilmestyi Jussi mutkan takaa. Jussilla oli kuin olikin suunnitelma, nimeltään Jussi+mönkijä+kaikki koirat jotka talosta löytyy. Se suunnitelma todella toimi. Saimme tammat ja ruunat turvallisesti karsinoihin ja kaikki orit kiinni. Myöhemmin kävi ilmi, että joku shettis oli ryöminyt aidan ali ja avannut portin. Hmm... Kukahan mahtoi olla, kun tallissa on vain yksi shettisori... No, Prinssi sai vaan kotiarestia paaaaaljon pienemmän kaura-annoksen ja raivostuneen Marian ja Jussin niskaansa, he pääsivät aidantekohommiin.


-Huh, onneksi tuo sotku on saatu nyt selvitettyä, huokaisin Pepille joka seisoi käytävällä. Vein harjat takaisin satulahuoneeseen ja Pepin takaisin karsinaan. Korjasin tavarat mukaani, huikkasin moit Pepille ja Marialle ja lähdin kohti pysäkkiä. Tämäkin yksi hullu päivä!

Vastaus:

hyvä tarina, onneksi orit ei päässy tekemään vielä mitään.Saat tästä 250v€!

Nimi: Anna

06.12.2011 14:07
Jatkuu...

HUHHUH! Nyt oli ainakin huolellisesti siivottu karsina Pepillä ensyöksi. Peppi ei tosin onneksi sotkenut karsinaansa paljoa vaan teki tarpeensa siististi yhteen nurkkaan, mutta sielä piti sitten sekoittaa kaikki ja vielä peitellä oljilla. Vein talikon takaisin paikalleen ja kippasin kottikärryt lantalaan. Sitten hain Pepin takaisin talliin ja vein sen karsinaansa odottamaan.
-Taidanpa tänään Peppi testata sitä uutta koulusatulaa, päästään oikeen kunnon hikitreeneihin maneesiin. Otin Pepin käytävälle ja aloin jälleen kerran jynssätä Peppiä puhtaaksi. Tosin tällä kertaa Peppiä ei tarvinnut jynssätä, se oli jo valmiiksi puhdas mutta vetäisin silti pari kertaa piikkisualla ihan muodon vuoksi. Harjauksen jälkeen hain Pepin uuden satulan satulahuoneesta ja sovitin sitä. Jep, olin tiennyt koon oikein, satula oli kuin mittatilauksena tehty. Sitten hain vielä suitset, hanskat ja kypärän ja suitsin Pepin. Sitten painoin potan päähän, laitoin hanskat käteen ja talutin Pepin maneesiin. Talutin Peppiä ensin pari kierrosta maneesin ympäri ennenkun kiristin satulavyön ja ponkaisin selkään. Sovitin jalustimet sopivan pituisiksi ja lähdin kävelemään.

Kävelin ensin vielä viiden minuutin alkukäynnit, ennenkuin edes otin ohjia käteen. Sitten otin lyhyet ohjat ja aloin ratsastaa Peppiä muotoon. Mutustelin Pepin päätä alemmas ja aloin tehdä ensin pääty-ympyröitä ja voltteja. Sitten siirsin Pepin raviin ja tein saman ravissa. Pikkuhiljaa vaihdoin kahdeksikkoihin ja sen jälkeen kolmikaarisiin. Sitten jatkoin taas uraa pitkin pysähdyksillä ravista kaikkien sivujen keskelle. Ensin Peppi ei oikein meinannut kuunnella istuntaani ja jouduin käyttämään hellävaraisia ohjasapuja, mutta pian jo Peppi tajusi että mitä yritin sille sanoa ja alkoi kuunnella istuntaani. Sitten siirsin Pepin käyntiin ja otin laukannostot käynnistä kumpaankin suuntaan ympyröillä. Laukkojen jälkeen annoin Pepille pitkät ohjat lyhyiden välikäyntien ajaksi.

Pari minuuttia myöhemmin keräsin taas ohjat käteen ja mutustelin Peppiä tauon jälkeen takaisin kuolaimelle. Sitten aloin tekemään pohkeenväistöjä ensin käynnissä, sitten ravissa ja lopuksi vielä epävirallisia pohkeenväistöjä laukassa. Sen jälkeen menin ympyrällä vähän laukkatyöskentelyä, mutustelin Peppiä muotoon ja vaihtelin asetuksia. Sisäasetus, ulkoasetus ja niin edelleen molempiin suuntiin. Lopuksi hidastin käyntiin ja tunsin ja kuulin kuinka Peppi puuskutti. Tiputin jalustimet jaloistani ja hyppäsin alas hetkeksi. Talutin Pepin katsomon penkkien viereen ja heitin siihen tuomani villaloimen Pepin selkään. Sitten avasin maneesin oven ja nousin itsekin takaisin selkään. Kävimme maastossa kävelemässä loppukäynnit.

Kun pääsimme tallipihaan takaisin, hyppäsin alas Pepin selästä löysäsin satulavyön ja nostin jalustimet. Sitten talutin Pepin karsinaansa ja riisuin siltä varusteet. Sitten harjasin Pepin pikaisesti ja vaihdoin toisen loimen sille selkään. Sen jälkeen hain eväsreppuni ja söin evääni Pepin kanssa samalla kun odottelin että Peppi vähän kuivuisi. Kun olin syönyt evääni, vilkaisin Pepin loimen alle. Ei, se ei ollut kuivanut vielä, joten jätin sen karsinaan kun lähdin raahustamaan kotia ja siellä odottavaa joulusiivousta kohti.

Vastaus:

Todella hyvä tarina saat 200v€

Nimi: Anna

05.12.2011 22:32
Jatkuu...

Ehdin hyvän aikaa istua pysäkillä, koska pääsin pysäkille niin mahtavasti että näin linkasta sen verran että se kurvasi mutkan taakse. Sitten kun olin vähintään umpijäässä odotellut seuraavaa linja-autoa puoli tuntia, linkka kurvasi esiin mutkan takaa ja minä sain nousta kyytiin sinne ihanan lämpöiseen linkkaan istumaan.

Talliristeyksen aurauskepit erottuivat hämärästä onneksi niin hyvin, että tiesin koska piti nousta pois. Onneksi olin ottanut heijastimet ja taskulamppuni mukaan, koska joulukuussa kahdeksalta aamulla on vielä säkkipimeää. Heijastinta tarvitsinkin, koska kun olin kävellyt vähän matkaa, ilmestyi Maria otsalamppuineen päivineen pimeästä kahden lievästi sanottuna innokkaan hevosen kanssa. Yhdistelmä Maria+kaksi innokasta hevosta olisi melko varmasti jyränny mut, JOS mulla ei olisi ollu heijastimia. Väistin kuitenkin tien penkalle ja odotin Mariaa. Kun kävelimme samaa matkaa talliin, Maria kysyi:
-Kuinkas meidän Hirmu-Anna nyt näin aikasin tallille jaksaa raahautua? Minä vastasin:
-No kun Hirmu-Annan täytyy tuda Pepille pipareita ja kuntouttaa Peppiä+Pepin pömppömahaa. Avasin tallinoven Marialle, joka lähti viemään uusia hevosia tarhoja kohti. Ensin heitin nopeasti reppuni satulahuoneeseen, sitten kävin moikkaamassa Peppiä. Astuin Pepin karsinaan ja laitoin sille pari piparia ruokakippoon.
-Arvaas mitä Peppi. Nyt on joulukuu! Enää pari viikkoa niin on joulu! Ja sitten saat jotain kivaa lahjaksi! minä lörpöttelin. Tipautin vielä yhden piparin ruokakippoon ja kävelin tallinovelle. Aivan oikein:Maria oli tulossa talliin. Huikkasin Marialle ilouutisen:
-Mä voin siivota tänään Pepin karsinan.
-Wau!! Tää on historiallista! Maria hämmästeli.
-Joo, yritän vaan välttyä kotona odottavalta joulusiivoukselta, ja kai munki pitää joskus uhrata aikaani Pepille oieen kunnolla, minä vastasin. Kipaisin hakemaan Pepin karsinasta ja talutin sen laitumelle karsinan siivouksen ajaksi. Sitten hain kottikärryt ja talikon ja kävin käsiksi Pepin karsinaan. Jatkuu...

Nimi: Anna

05.12.2011 19:02
PIPIPIPIIP!! PIPIPIPIIIP!! Herätyskelloni piippasi samaan ärsyttävään tapaansa. Raahauduin sängystä ylös pahasti puolinukuksissa ja painoin herätyskellon herätyksen pois tarpeettoman lujaa, niinkuin aina. Napsautin valot päälle. Kellon viisarit näyttivät seitsämää. Aioin ensin sammuttaa valot ja mennä takaisin sänkyyn nukkumaan, mutta sitten muistin:nyt oli joulukuu enkä ollut antanut Pepille vielä yhtäkään eilen leipomistani pipareista! Kiskaisin vaatteet päälleni ja rymistelin alakertaan sillä vauhdilla että varmasti koko talo varmasti heräsi. Napsautin vedenkeittimen päälle ja tein aamupalaa itselleni. Söin aamupalan, niinkun aina ennenkin, supernopeasti. Sen jälkeen tein tallille evästä:kaakaota, jugurttia ja leipää eli samaa mitä aamupalaksikin. Sitten pakkasin kaiken ikuisesti luotettavaan reppuuni ja laitoin takin, lapaset, pipon ja kaulaliinan päälleni. Sitten lähdin kävelemään linkkapysäkille. Jatkuu...

©2018 Virtuaalitalli Kuunhevonen - suntuubi.com